Ruska 2025 ride across Finland

Vuoden 2025 Ruskan ajo oli itsellä selvillä melkoisen hyvissä ajoin 2024 vuoden ajon jälkeen, mikäli esteitä ei työ / kotihommista tulisi niin matkaan tulisin lähtemään. 



Eikä kyseisiä esteitä tullut ja reittiä tuli pohdiskeltua sekä viime vuodelta pientä päivitystä kalustoon. Suurinpana erona takapakka vaihtui maastopakasta 10-50 > 10-44 XPLR versioon. Sekä telttaa enkä haarukkaputki laukkuja ottanut matkaan tällä erää, Or helium bivy korvasi yhden hengen teltan tälle reissulle. 

Kyseistä bivyä olisi ollut hyvinkin aikaa testailla, mutta se lähti mukaan ilman yhtään yöpymiskokemusta bivyssä. 

Myös selkään läksi Restrapin juomareppu 2l juomarakolla, jota ei tullut testailtua kuin Sorahiiden 320km matkalla ja siellä todettu hyväksi niin laskin sen varaan nesteytyksen ja lisälaukkutilan varalle.


Perjantai ( starttipäivä) (Verla - Vaala )

Strava linkki

Vapaata töistä, klo 10.50 Siilinjärvi - Kouvola junaan siirtymät, junassa olikin ruskapyöräilijöitä Oulusta päin tulossa kohti Kouvolaa, lisäksi Kuopiosta tulisi vielä 1 kuski niin pyöräpaikat oli aikalailla täynnä. 

Kouvolan asemalta matkaa Verlan starttipaikalle oli n 30km ja matkalla näkyi jo mukavasti rando kuskeja kohti samaa päämäärää. 

Ennen lähtöä Verlassa oli järjestetty mahdollisuus ruokailuun, ruokailu, ruskan leimakortit käteen ja paikantimien nouto oli vielä ennen klo 19.48 alkavaa starttia. 

Aikaahan oli jopa reilusti ja odottelu oli hiukan tuskaista, toki kuljettajia oli tänä vuonna lähdössä ennätysmäärä n. 84? Niin yksin ei odottelua tarvinnut suorittaa. 

Starttia varten keräännyttiin yhteiskuvaan hiukan sekavassa järjestyksessä, tila meinasi käydä ahtaaksi,mutta kaikki pääsivät ajoissa viivalle. Lähtöhetkellä keli oli suotuisa ja pääsin lähtemään vähäisellä vaatekerroksella ilman pelkoa paleltumisesta. 

Auringon laskiessa päästiin siis vihdoin ajamaan, tuollainen 80 hengen pyöräporukka kun lähtee niin väkisinkin pieniä letkoja ja takavalojen vilkettä piisaa alkumatkasta. Kuitenkin reittivalinnat haaroitui pääpiirteittäin kahteen eri suuntaan tässä vaiheessa. 

Linkki seurantaan josta reitit paremmin selventyy


Itsellä ensimmäisen yön kohdalla ei mitään suunnitelmista poikkeavaa, yksi pummi ensimmäisellä 5km aikana, n 1-2km umpikuja mutta eipä tuo hetkauttanut, matkaa oli vielä ”paikata” erehdys. 

Matka taittui mukavasti etelätuulen siivittämänä, jopa hämmentävän helposti ja yritin pitää vauhdin maltillisena koska edeltävänä viikkona oli kotosalla sairastelua niin tunnustellen matkaan ettei orastava flunssan tunne olisi lähestyvää flunssa vaan vain pientä jännityksen tuomaa sivumaustetta.

Ensimmäinen havahdus tuli Mikkelin 24h ABC aseman ollessa remontissa ja tästä johtuen piti ajella keskustaan burger kingille jossa oli ruuhkaa(pyöräilijät ja puolenyön aikaiset juhlijat) ja jonotus aika venyi 30-40min mittaiseksi. 

Lopulta jonottamisen päätteeksi burger ja juoma matkaan ja reissua jatkamaan kohti pakollisen parkkourin aloituspistettä.

Seuraava pysähdys olikin pieksämäen hautausmaan huoltorakennuksella josta seinästä vesitäydennys juomareppuun ja pulloon, matkaa tässä vaiheessa takana 180km. Evästilanne hyvä ja vointi myös.

Tästä matka jatkui kohti karttulaa, toki aamun alkaessa valjeta dynamovalo sanoi sopimuksen irti ja ei enää syttynyt päälle. Tämä aiheutti hiukan harmia ja ajattelin tutkia sitä ennen tulevaa yötä ja en vaivautunut pysähtymään ja jatkoin matkaa varavalon lumoniten otsalampun turvin. 
Karttulan s-marketille taukoa pitämään joka aukesi juuri sopivasti klo 0700, siihenkin tuli kuskeja se 4-6hlöä parveilemaan. Matkaa takana 255km ja ruokatäydennykset tehtynä matka jatkui ensimmäistä ajoa valoisan aikaan tähän ruskaan. 
Seuraavan olikin itselle ennakkoon vähän ”jännittävä” pätkä reitti tulisi menemään suhteellisen läheltä n 50km päästä kotia. Onneksi reissu niin alussa joten mitään ongelmia ei tullut olemaan henkisesti kääntyä ”väärään suuntaan”. Tuttuja maisemia ja Pielaveden S-marketilla lisää evästä ja toinen  wc käynti reissulle. Tähän asti tuntui vatsakin normaalilta vrt kun edellisvuonna ongelmat alkoi vatsan kanssa ja pysähdellä sai suhteellisen tiheään, ei puhettakaan että olisi onnistunut ajoittamaan wc tauot huoltopaikkojen yhteyteen, mutta nyt kaikki tuntui normaalilta niiltä osin. Edessä olisi tänä vuonna pariin kertaan ajettuna ollut Pielavesi - Kiuruvesi pätkä jossa tarkoitus oli syödä lämmin ruoka. Seuraava stoppi ilman erikoisuuksia olikin Kiuruveden Abcn lounaspöytä 360km kohdalla.

Kiuruvedeltä matka jatkui sateisena mutta lämpimänä kuin tähänkin asti. Tavoite oli alunperin optimisesti päästä CP1 parkourin alkuun ( tervahaudalle) jonnekka saavuin vielä valoisan aikaan. Controllile menevä tie olikin siltatyö remontin alla niin reittivalinta tuli olemaan ns mielenkiintoinen työmaan ylityksen osalta. 

Vesisateessa cp1 alkuun saavuttu ja lähdetty ajamaan pitkää reilu 200km pakollista parkour osuutta. Kuitenkin jäin reilun tunnin ajon jälkeen levolle järven rannalla olevalle camping alueelle. Matkaa tuli tehtyä n24h

Päivä 2 ( Vaala - Taivalkoski)


Päivä käynnistyi herätyskellon soidessa 04.30. Nukkumaan pääsin 21.30 joten varsin hyvät yöunet, toki eka yö meni valvoten niin tähän pitemmät unet tuli suunnitellusti.

Aamu oli usvaisuudesta johtuen hiukan viileän tuntuinen , lähdin silti hyvillä fiiliksillä, olihan edessä Mamanansalon ohi ajaminen jota odotin reissulta kuulemani perusteella pitöisi olla hienoa seutua. Kerkesin lossiin juuri kreivin aikaan. Lossilla oli Olli Ranta jonka kanssa lossimatkan ajan vaihdeltiin kuulumisia. Lossimatkan jälkeen Ollin kanssa ajeltiin suhteellisen samaa tahtia, välillä toisen ollessa edellä ja taas jättäytyen taakse , mikrotauoista johtuen. Pyhännälle saapuessa kaupat ei olleet vielä auenneet joten jatkoin suoraan ohittamatta kohti Ristijärven S-markettia jossa taukoa pitäessä jälleen pyöräilijäparvi oli valmis kaupalla ollessa. Siinä taisi tulla ensimmäiset kommentoinnit ihmisille kun kysymyksiä sateli, että mikäs tapahtuma täällä meneilllään. Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä maaseututeillä mieshenkilö mönkijöllä kannusti vieressä ajaen ja jututtaen kuulumisiaan. Kertoi että Vuollen Mikko mennyt jo kauan aikaa tästä, tarjosi myös omenoita mutta kieltäydyin kohteliaasti näistä. 
Hyrynsalmeen jälkeen lähestyin Terva ja tärpätti tehdasta ja tien pinta muuttuikin hiukan haastavammaksi varsinkin kun vastaan ajoi traktori joka lanasi kyseistä hiekkatietä. Terva ja tärpättitehtaalle meno oli hieno, suhteellisen liukkaita pitkoksia ja sillan ylitys joka oli kuin öljytty. Ei tulisi muuten käytyä, kuva kohteelta, huussin hyödyntäminen ja keula kohti seuraavaa etappia. Tien kääntyessä vasemmalle pinta muuttui soratiestä karkeammaksi mursketieksi jossa  sai tehdä töitä etenemisen ja tärinän ehdoilla. 14.30 saavuin Suomussalmen K-marketille jossa normaalit vessatauot ja evästäydennykset, tietäen kuitenkin että vielä tänään ennättäisi Taivalkoskelle kauppaan joten mitään älyttömiä varustautumisia ei tarvitsisi tehdä. Suomussalmella pieni pisto soivassa metsässä jossa sijaitsi kesäteatteri ja parkourin yksi piste. Tästä matka jatkui kohti Suomussalmen kotiseutumuseota ja tervavenettä jossa oli parkourin päätepiste ja tässä vaiheessa pääsisin laittamaan Ruska korttiin ensimmäistä leimaa ajassa 15.48 (14.9).

Matka jatkui Taivalkoskea kohti lyhkäisissä ajaen ja myötätuulen siivittämänä, Taivalkoskelta olin katsonut uimarannan nukkumista varten valmiiksi. Saavuin kaupalle 20.00 aikoihin ja uimaranta sijaitsi aivan vieressä niin olin leiriä perustamassa 2015 aikoihin. Rannallahan ei ollut katettua uimakatosta, tai ne olivat suljettuna niin bivy pussi yö luvassa, bivy ja makuuvermeet suljetun uimakopin taakse ja ensimmäistä yötä bivyssä ikinä viettämään. Matkaa päivälle tuli n 301km ja pysähdyksineen 15h.


Päivä 3 (Taivalkoski - Käyrämö) 

Ensimmäinen yö bivypussissa ja.. noh aika kultaa jo muistoja mutta telttaa tuli ikävä vaikka sadetta ei ollut mutta järven läheisyys nosti aamunkosteuden bivyynkin. 

Nukkumaan pääsin 22.30 ja heräsin 02.00 unet olisi voineet olleet palauttavammatkin. Liikkeelle n 0300 ja huonohkoists unista johtuen fiilis alkoi hiukan laskusuunnassa olemaan, tuntui aavistuksen kehnolta kropassa muutenkin. 

Matka alkoi kohti rovaniemiä ja siperian puulajipolkua sekä siperian kämppää. 

Vettä tuli päivän mittaan ns riittävästi ja sadevermeet olikin niskassa kun tuntui että lämpö ei oikein riitä. Posiolle saapuminen lähestyi ja siellä näin moninkertaiset Ruskan läpi ajaneet Puustisen  #27 ja Isoniemen #65. Posion nesteeltä virtaa puhelimeen ja aamupalaa naamaan. 
Seuraavana puulajipolku, lähestyminen siperian kämppää olikin mielinkiintoinen hiekkatie ja loppupätkä pyörää tunkaten ja vähän umpeen kasvanutta polkua pitkin. Viimeistään puulajipolulla huomasin että randotikkujen päässä oleva mittari ja valoteline ( rikkinäinen) ei tule kestämään loppuun saakka ja puulajipolun yhdellä kädellä ajamisen jälkeen ( toinen käsi telineessä ettei mittari ja valo lennä pusikkoon) tuli selväksi että leiman yhteydessä muutan kiinnitys systeemin mittarille takaisin stem capiin ja dynamovalo runkolaukkuun kun sattuikin jo rikki olemaan. Korttiin leima 12.37 ja Olli Rannan kanssa eväiden syöntiä kämpässä hetken aikaa. 

Seuraavana Rovaniemelle, tässä kohtaa monien reittivalinnat valikoituvat joko ensiksi Kalmankaltioon / Tsarmitunturille, itse kuljin Rovaniemen itäpuolelta kun tarkoitus oli edetä tsarmille nelostietä pitkin. Rovaniemellä kaupassa käydessä aivan käsittämätön horkka, etsin samalla s-marketista lighting latauskaapelia, ei löytynyt mutta viereisestä k-marketissa oli yksi! (1!) sesonkituote hyllyssä jäljellä ja sain taas puhelimen latauksen toimimaan. Varasin samalla käyrämön keitaalta sisämajoituksen jonne oli n 60km matkaa. Nelostien varren ajaminen onnettomalla pientareella oli melko ikävää mutta onneksi liikenne rauhottui suht pikaisesti. 

Majapaikalla 20.30 aikaan ( ongelmia oli hiukan kun 20.00 meni kiinni ja en saanut avainkoodia vaikka lupasi toimittaa samantien, eikä vastannut heti puhelimeen kun rupesin kyselemään koodin perään. Toki lopulta tavoitin majapaikan pitäjän ja pääsin sisätiloihin. Vaatimaton mutta yllätyksenä majapaikassa oli alakerrassa sauna jonnekka suuntasin samoin tein. Päivälle mittaa 296km ja 17h taukoineen. 



Päivä 4 (Käyrämö - Keväjärvi) 


Tuleva päivä oli sitten Ruskan hankalin itselle. Aamulla tuntui kuin flunssa, kuume yms taudit iskisivät päälle todenteolla, unta 22.48. - 5.15 joten siitä ei pitäisi olla kiinni. 

Mutta eihän Käyrämöön voinut jäädä, keula kohti sodankylää ja sieltä hotellille jossa aamupalalle annoin vielä mahdollisuuden muutta fiilistä. Koko matka palelti vaikkei keli sinäänsä ollut kehno tai muutakaan. Sodankylässä olin 0900 aikoihin ja rauhallinen aamupala hotellilla oli tässä vaiheessa ainut vaihtoehto voinnin parantamisen vuoksi. Tankkasin itseäni sen verran että viimeinen jälkiruoka pannukakku meinasi nousta ylös ja tiesin, että nyt ei pitäisi olla jaksaminen energiavajeesta kiinni kunhan vaan flunssa ei iskisi päälle..

Kamaa päälle enemmän ja hyvään myötäiseen jatkamaan kohti saariselkää. Pysähdyin melko pian Kiveliön kalalla vähän enemmän fiilistely tarkoituksessa kuin energian vuoksi. Siinä juttelin Kiveliön kalan omistjan kanssa ja fiilis ehkä alkoi pikkuhiljaa paranemaan. Päätös oli ajaa saariselälle josta vielä hyvät bussiyhteydet Rovaniemeen ja muualle Suomeen. 

Saariselällä pikainen wc ja evästankkaus reppuun, tarkoitus oli ennättää vielä tsarmitunturille vaikka tiesin että valoisan aikaan sinne tuskin ehtisin. 
Ivalosta tsarmille ja takaisinhan tulee ihan pitkähkö pätkä ilman huoltopaikkoja joten Ivalosta evästä vähän varmuusvarallakin vielä lisää matkalle. Tie itsessään tsarmille oli melkoisen mäkinen ja samalla mietin kuinkahan vaikeaa pimeässä kapuaminen tsarmille olisi. 

Ennen tunturia oli muistaakseni n 15km hyväkuntoista hiekkatietä. Kunnes garmin käski kääntymään oikealle kohti metsäpolkua joka juuri ja juuri eroittui maastosra alkoi minun useamman tunnin taaperrus kohti tsarmin huippua. Ilta pimeni jouten ja vastaan tuli Saario pyörää kantaen reipasta tahtia vielä tässä vaiheessa ilman valoja, itse en enää tuossa vaiheessa nähnyt ilman otsalamppua juurikaan mitään. 

Gps jälkeä seuraamalla ja polulla pysyessä ongelmia navikoinnissa ylös tsarmia kohti ei tullut. Ja maisemiahan pimeässä oli turha katsella laella niin heti pisteen tavoittettuani käännyin pois jo hiukan tuuliselta tunturin laelta. Nousun jossain vaiheessa ohitin #70 Luostarisen Miken  jolla oli hiukan heikompi hetki menossa mutta eteenpäin askel kerrallaan oli meininki hänelläkin. 

Paluumatkalla huomasin n1 km ennen polun loppumista hiekkatien jolta pääsi ajamalla nopeammin pois takaisin kohti ivaloa. 

Olin tsarmille ajaessa kyttäillyt tien laitoja ja seutuja mahdollisten yöpaikkojen varalta. Näin oikeastaan vain Keväjärven tsasounan kyltin jonnekka ajattelin ajavan jos ei muuta olisi tai sitten ivaloa lähempänä olevia bussipysäkkejä mutta ne olivst vasta varalla. Saavuin tsanosounan pihaan ja bivyyn ahtautuminen alkoi pakollisten iltatoimien jälkeen. Päivälle mittaa 296km ja 19h taukoineen ja tsarmille nousuineen. 


Päivä 5 (Keväjärvi - Lompoolo

Unille edellisenä iltana 02.45 - 5.55) garminin mukaan.


Heikohkien unien jälkeen ajattelin että aamupala ivalon hotellilla voisi tulla tarpeeseen. Hätävaraksi varatut eväät oli lähes koskematta, mutta eiköhän ne vielä mene reissun aikana parempiin suihin niin matka jatkui kohti kultahipun aamupalaa. 

Tässä vaiheessa oli jo toinen päivä kun hiertymät vaivasi jo ajamista toden teolla, mutta kokemuksesta muistelin että jossain vaiheessa nekin helpottavat. 

Aamupalan jälkeen fiilis oli taas parempi, ei tässä enää vakavissaan bussiaikatauluja tullut pohdittua. Ei muuta kuin kohti Inarin kautta kohti Kalmankaltiota Pokan tien kautta. Inarilla vielä tauko ennen pitkähköä erämaapätkää johon saapui samoihin aikoihin Puustisen Riku joka oli tulossa jo Kalmankaltion käyneenä kohti tsarmia. 

Itsessään 955n tien ajamisessa ei mitään ihmeellistä, parasta oli vastaantulevat kuljettajat ja pikaiset jutustelut heidän kanssaan jotka piristivät päivää. 
Tieva baarissa pakollinen pysähtyminen, lisää vettä ja kahvi kahdella munkilla naamaan ja matkan jatkaminen, Tievan jälkeenhän alkaa soratieosuus joka toi mukanaan saman tien sateen yllätys yllätys. 

Tarkoitus oli ajaa Lompoolon särkijärven luona olevalle kodalle ja jatkaa aamulla matkaa leimapisteen kautta, etsiskelin kyseistä kotaa jo illan hämärtyessä mutta en löytänyt mitään kunnes havaitsin palaneet kodan jäänteet rannassa. Fiilis olisi voinut olla parempikin. Onneksi vaihtoehtoja oli mennä läheiselle Suksijärven kodalle joka tosin oli hiukan kauempana tiestä. Matkalla sinne lompoolon  bussipysäkiltä leima korttiin, samalla aikaa pienessä bussipysäkillä meitä oli kolme ruska kuskia. Itse Suksijärven kota reittineen oli jo kulahtanut, sain tunkata suon läpi ja upottavien pitkoksien kautta todettaessani varskn vaatimattoman kodan olemassaolon. Olin ennen Ruskaa vaihtanut top tube bagin toiseen jonka sivutaskussa ei ollutkaan enää tulenteko vehkeitä eikä niiltä löytynyt kodaltakaan mutta lämmin ilma pelasti sen verran että jo pelkkä vuotava kotakin ilman lömmitystä oli hyvä ratkaisu. 

Päivän kilometrit 221km ja 14h40min. 

Päivä 6 


Kodassa nukkumani unet garminin mukaan 23.35 - 03.05

Taas aikaisella herätyksellä, mutta edellisen päivän lyhyisyydesrä johtuen ajattelin nousta kun ei unta enää kolmen jälkeen tullut. 
Taas tunkkaus pimeässä soisen alueen lävitse, en löytänyt vieläkään parempaa polkua kodalle, kunnosts päätellen sitä ei välttämättä olekkaan. 

Matka jatkui kohti samalla aamupalaa syöden kohti Kalmankaltiota. Lähellä Kalmankaltiota vastaan ajoi samalla junalla Kuopiosta ruskaan ensikertalaisena saapunut Marko Ruotsalainen jolla oli niskojen kanssa suurehkoja ongemia jotka johtivatkin lopulta keskeytykseen, terveys edellä! 

Itsessään Kalamnkaltion tie mönkijäuralle oli hienoa maisemineen ja muutoinkin, mutta mönkijäuralla aloin nauttia toden teolla. Pääsi vähän MTB fiiliksiin ja hymynkare suupielellä kesti Kalmankaltion sillalle ja sieltä takaisin saakka. 

Pidin hetken taukoa Kalmankaltion roskakatoksessa eilisiä eväitä syöden. Aikaa olisi ennen maalin sulkeutumista reilusti ja matkaa ei enää n 400km olihan vasta torstai aamu klo 07.00 ja maali sulkeutuisi lauantaina 24.00. Lähdin ajamaan kohti Enontekiötä pysähtyen matkalla paikalliselle porotilalle kahville ja poroleivälle. 

Enontekiöstä jälleen evästä ja apteekista lisäapuja hankausvaivoihin. Seuraavana vuorossa olisikin siirtyminen Norjan puolelle. Matkalla otin camping alueelta mökin ja vähän harmittelin kun jouduin ottamaan sen jo  Kautokeinosta  jonnekka saavuin klo 1600 aikoihin. Toisaalta eipä kiire paine tms. camping alueella mahtava tynnyrisauna ja jees mökki niin toi taas lomafiilistä hetkellisesti Ruskan keskelle. 
Nukkumaan klo 1900 aikoihin ja tarkoitus oli levätä vähintään 0400 ja päästä lähtemään 0500 aikoihin. 

Noh suunnitelma hybä mutta ylös klo 22.30 ja eipä unta tarvinnut houkutella joten seuraavan päivän ajot olisi sama aloitella.. 

Kuitenkin tämän päivän saldoksi jäi siis 202km ja 13h taukoineen.

Päivä 7 


Olin laittanut kaiken valmiiksi ennen nukkumaan menoa joten aamupala mökissä ja tien päälle. 

Matkaa maaliin olisi alta 230km ja aikaa riittävästi.. 

Tein samalla suunnitelman että pysöhdyn tauolle karikasjoen k-extralle 0630 aukiolon yhteyteen. 

Yö sinäänsä oli kirkas ja noin +3 - +6 asteinen ja hiljainen tie ajella niin fiilis oli hyvä koko yön. Karikasjoen k extralle saavukn 6.25 ja lappu ovessa totesi että aukeaa 0700. Itselläni oli vielä eväitä ja juomaa niin hetken paikallaan olon jälkeen päätin lähteä kohti Laksevia ja maalipistettä. 

Oikeastaan reissun ensimmäinen vastatuulipätkä oli välillä Karikasjoki - Laksev mutta keli muutoin lämmin ja enpä tuotakaan vastatuulen puhuria kehannut moittia niin hyvistä tuulista kun oli saanut aiemmat päivät nauttia. 

Saavuin maaliin paikallista aikaa 11.54 kokonaisajan ollessa 6 päivää 17h 7minuuttia.

Vielä maaliin takaisin alta 20km ja leima hotellilta ja Ruska 2025 paketissa. 

Hotellilla suihku ja muiden maaliin tulleiden kanssa syömään ja käymään maalintulevia läpi ja keskustelua tapahtumasta. 

Kooste pähkinässä


Tämän vuoden Ruska oli hieno, ei kahta sanaa, tykkäsin controlleista ja reitistä ylipäätänsä. Tuulet teki touhusta hiukan itselle helpompaa kuin oletin , toki heikkoja hetkiäkin mahtui mukaan mutta laitan ne orastavan alkavan flunssan piikkiin jonka yli pääsin lopulta. 

Maaliin tulleita ensikertalaisia tuli runsaasti ja myös uusineita ja toki ikäviä scratsejä osuu kanssa, mutta ne kaikki kuuluu tähän touhuun. Vointi jäi ajon jälkeen varsin kelvolliseksi ja ainakaan vielä tähän sunnuntai iltapäivän hetkeen ei ole alkanut uusia tai vanhoja särkyjä ilmestymään ja hotellissa nukutut muutamat 8h unet on saanut väsymyksenkin väistymään.

Kiitos kaikille tsemppaajille, kotiväelle, kanssa ajajille ja Mikko Mäkipäälle tämän järjestämisestä. Sekä onnea uusille numeroiduille lippispäille ja isosti tsemppiä heille jotka joutuivat keskeyttämään matkalle tai eivät päässeet lähtemään esteistä johtuen! Ruska 2026 quiz on jo alkanut.. 

T Kalle Ratilainen #73 









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruska 2024 Ride across finland